Nollapäästöpäivän Pirkanmaan päätilaisuudessa Lempäälän Ideaparkissa julkistettiin Vuoden Ilmastoteko 2023 kisan voittaja. Se on espoolainen panimoalan yritys Fat Lizard Brewing Company. Yritys kahmi äänistä 12 prosenttia ja voitti kakkoseksi tulleen IKEA-tavaratalon varsin pienellä marginaalilla. Voittajaesityksessä Fat Lizard Brewing Company kertoo ottaneensa tuotannossaan käyttöön hiilentalteenottolaitteen, jonka seurauksena yrityksen Co2-päästöt ovat vähentyneet radikaalisti.
Nollapäästöpäivän eli Zero Emissions Dayn idea on lähtenyt liikkeelle Nova Scotiasta Kanadasta vuonna 2008. CLC eli Climate Leadership Coalition (CLC) aloitti tapahtuman järjestämisen Suomessa vuonna 2017. Nollapäästöpäivä on suunniteltu antamaan maailmalle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja lisäämään tietoisuutta hiilidioksidipäästöjen aiheuttamista haitoista. Tavoitteena on saada ihmiset tekemään ilmastoystävällisempiä valintoja omassa elämässään.
Pirkanmaan alueen päätapahtuma järjestettiin Ideaparkin keskusaukiolla virallisena nollapäästöpäivänä 21.9. Tämän vuoden tapahtumassa katse oli vahvasti tulevaisuudessa ja siinä miten sanat saadaan siirrettyä vihreän siirtymän teoiksi. Lempäälän Ilmastosoturit olivat mukana tapahtuman järjestelyissä yhdessä Sammon keskuslukion Ilmastosoturiryhmän ja Otaniemen lukion kanssa. Nuoret olivat haastamassa yrityksiä ja organisaatioita osallistumaan haastekisaan, jossa kisailtiin siitä, minkä toimijan ympäristöteko on nuorten mielestä paras. Kisan voittajasta äänestettiin edellä mainituissa kolmessa lukiossa.
Nuoret olivat huolissaan siitä kuinka paljon yrityksiä ja organisaatioita innostuisi lähtemään mukaan. Espoon, Lempäälän ja Tampereen ryhmät tekivät aktiivista markkinointityötä eri somekanavissa ja ottivat myös suoraan yhteyttä potentiaalisiin kisailijatahoihin. He saivat myös apua tapahtuman muilta järjestäjätahoilta CLC:ltä, Business Tampereelta, Lempäälän Yrittäjiltä ja Lempäälän Kehitys Oy:ltä, Tampereen yliopistolta, Ideaparkilta, sekä Lempäälän ja Tampereen seurakunnilta. Ilo oli suuri kun ilmoittautumisajan päätyttyä verkkoon oli tarttunut peräti 33 kisaorganisaatiota!
Kisatoimijoiden heterogeeninen koostumus oli myös iloinen yllätys. Mukana oli kaksi eläkevakuutusyhtiötä, neljä yliopistojen (Oulu, Turku, Tampere, Helsinki) sisäistä organisaatiota ja kaksikymmentäseitsemän yritystä. Kisaideoita oli myös äärestä laitaan. Joillekin osallistujalle ekologinen kestävyys oli koko yritystoiminnan kantava idea. Toiset taas olivat tehneet radikaalejakin muutoksia esimerkiksi energiaratkaisuissaan. Osallistujien maantieteellinen kirjo oli myös ilahduttava. Mukaan lähti kymmenen toimijaa Pirkanmaalta ja seitsemän Espoosta, mutta muuten osallistujia oli ympäri maata Helsingistä Juupajoelle.
Muutamia esimerkkejä kisailijoiden ratkaisuista. Tampereen Energia kertoi Näsijärveen rantaan valmistuneesta Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksesta, jonka käynnistymisen seurauksena Tampereen Energian hiilidioksidipäästöt vähenivät 55 prosenttia. Tuo osuus on yksistään 20 prosenttia koko Tampereen hiilidioksidipäästöistä. Toinen suuri energia-alan toimija Helen puolestaan osallistui kisaan kertoen, että oli suunnitelmiensa mukaisesti sulkenut Hanasaaren B-voimalaitoksen huhtikuun alussa. Päätöksen seurauksena Helenin hiilidioksidipäästöt putosivat 40 prosenttia ja koko Helsingin päästöt 20 prosenttia. Valtakunnallisella tasolla Hanasaaren voimalan merkitys on suuri. Se on tuottanut viime vuosina noin kaksi prosenttia Suomen kaikista päästöistä. Tamperelainen kisailija Polar Night Energy kertoi kehittäneensä hiekkapohjaisen korkean lämpötilan lämpöenergiavaraston uusiutuvan energian varastointiin.
Kiertotaloudestakin oli hienoja esimerkkejä, kuten monelle tuttu vaatelaastariyritys FabPatch ja kovien muovien keräämiseen keskittyvä Hyötykeräys Oy. Neljä yliopistoa kertoivat tiedonkeräämisen ja -tuottamisen pyrinnöistään, mutta sen ohella hallitsemiensa kiinteistöjen energiatehokkaasta toiminnasta.
Äänestyksen kannalta ehdokkaiden heterogeenisyys ja toisaalta myös kisan kireä aikataulu toivat omat haasteensa. Emme päässeet analysoimaan ja purkamaan kisailijoiden esityksiä helposti eroteltavaan muotoon. Onneksi Otaniemen lukion väki tuotti kisailijoista koosteen LUKEMA-verkoston nettisivuille, jonka kautta opiskelijat pääsivät tutustumaan ehdokkaisiin ennen äänestystä.
Kolmessa koulussa Lempäälässä, Otaniemen ja Sammon keskuslukiossa ääniä annettiin yhteensä vajaat viisisataa. Luku on suuri, mutta äänestysprosentti oli EU-vaalien luokkaa, mikä kertoo opiskelijoiden kokemasta valinnan vaikeudesta. Moni nuori kertoikin äänestyspäätöksen tapahtuneen tunnettuuden perusteella.
Kolmen parhaan osalta kilpailu varsin tasainen. Voittaja Fat Lizard sai 12,6 prosenttia äänistä, Ikea 10,8 ja Neste 9,2. Voittajakisailija Fat Lizard Brewing Companyn esittelemä ratkaisu oli hieno osoitus uudenlaisesta innovaatiosta, jolla oli selvästi nuorten keskuudessa kaikupohjaa.
Fat Lizard lähti kisaan mukaan Otaniemen lukion opiskelijoiden haastamana. Yritys kertoi syksyllä 2022 panimolleen asennetusta hiilidioksidia keräävästä Dalum Beverage Equipment ApS laitteesta.
”Otimme syksyllä 2022 käyttöön hiilidioksidin talteenottolaitteen, jonka avulla olemme saaneet kerättyä ja uudelleenkäytettyä yli neljä tonnia hiilidioksidia. Mikäli käyttämämme CO2 ostettaisiin edelleen kaupalliselta toimijalta, ilmakehään olisi tänä aikana purkautunut päästöinä yli kahdeksan tonnia hiilidioksidia juomatehtaamme toiminnasta johtuen.”
Fat Lizars Brewing Companyn markkinointivastaava Maija Tuovinen on onnellinen voitosta.
”Meillä Fat Lizardilla on alusta asti ollut selvää, että laadusta emme tingi missään vaiheessa. Haluamme tarjota asiakkaillemme tuoreita oluita, jotka on valmistettu tinkimättömällä maulla ja taidolla. On erittäin hienoa, että ympäristöystävällisempi toimintamme on huomioitu ja että sitä pidetään merkittävänä ilmastotekona myös nuorten keskuudessa. Cheers!”
Ilmastotekoja tehdään monella sektorilla
Nollapäästöpäivän tilaisuudessa Ideaparkissa sai varsin monipuolisen kuvan siitä, millä tavoin ja miten nopeasti vihreä siirtymä etenee. Lempäälän seurakunnan Heli Orre ja Henri Karvinen avasivat tilaisuuden. Ensimmäinen puhuja oli kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.), joka avasi sitä millainen rooli politiikalla on ja toisaalta millainen yhteys ilmastotoimilla on ihmisten hyvinvoinnin kanssa. Seuraavana lavalle nousi Helsingin yliopiston ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala. Hän kertoi hieman samoista teemoista avaten näkökulmia toivosta ja rohkeudesta ympäristökriisin keskellä. Business Tampereen asiakkuus- ja kiertotalousvastaava Pirkko Eteläaho kertoi Tampereen seudun ilmastokumppanuusryhmän toiminnasta ja haastoi yrityksiä siihen mukaan. ”Miten ja milloin vetytalouteen siirtyminen auttaa päästöjen vähentämisessä” oli puolestaan kansallisen vetyverkoston projektipäällikön Minna Näsmanin teemana. Lempäälän Asuntomessut 2026 -projektin päällikkö Pekka Seppänen visioi uudesta ilmastoviisaasta Saikan asuntomessualueesta.
Tilaisuuden paneelikeskustelussa olivat mukana Kristian Lella (GLi Yhtiöt), Toni Laakso (Lempäälän Lämpö), Mia Häkkinen (Pirkanmaan Osuuskauppa), Nikolas Salomaa (nollaE) ja Laura Heinovaara (Kiilto). Keskustelussa käytiin läpi sitä, millaisia vastuullisuustekoja yrityksissä tehdään ja miltä näyttää tulevaisuus. Panelistit antoivat myös nuorille arvokkaita vinkkejä siitä, mitä heidän kannattaa tehdä ja opiskella: ”Kannattaa lukea luonnontieteitä ja pyrkiä kokeilemaan erilaisia asioita” oli panelistien viesti.
Edistysaskeleita otetaan vinhaa vauhtia!
Ajan virrassa arkea eläessä meiltä jää toisinaan huomaamatta, miten voimakkaasti yhteiskuntamme ja arkemme muuttuu. Vihreä siirtymä etenee kovaa vauhtia jokseenkin jokaisella toimialalla ja elämänalueella. Viime vuosien kriisit, korona ja Venäjän käynnistämä sota, eivät ole hidastaneet kehitystä vaan oikeastaan alleviivanneet muutosten välttämättömyyttä ja jopa nopeuttaneet kehitystä. Se mikä tuntui vielä muutamia vuosia sitten täysin mahdottomalta, esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopuminen, tuntuu nyt paljon mahdollisemmalta.
Me tavalliset ihmiset olemme eri rooleissa tätä valtavaa muutosprosessia toteuttamassa: käytännön toimissamme yrityksissä ja erilaisissa organisaatioissa ja toisaalta ”tiskin” toisella puolella tavallisina kansalaisina. On myös todella tärkeää, että avaamme näitä näkymiä ja erilaisia mahdollisuuksia nuorille sukupolville.
Vihreän siirtymä sujuva edistyminen ei ole tietenkään muutoksen koko kuva. Olemme vihreän siirtymän ratkaisuissa joiltakin osin vasta alkutaipaleella. Esimerkiksi ja ehkä erityisesti materiaalien kiertäminen on tässä hetkessä se keskeinen ongelma. Sitran julkaisemien tietojen perusteella noin 90 prosenttia tuotannossa käytettävistä materiaaleista otetaan edelleen ”neitseellisesti” äitimaan povesta. Vain noin kymmenesosa kiertää. Kisaesitykset antavat omalta osaltaan vinkkiä siitä, millä tavalla moni toimija on tätäkin ongelmaa taklaamassa.
Kolmenkymmenenkolmen kisaesityksen joukossa oli monia niin hienoja tekoja, että haluamme kertoa niistä teille yhdessä Sammon keskuslukion vastaperustetun Soturiryhmän ja Otaniemen Kestävän tulevaisuuden ryhmän kavereidemme kanssa. Seuratkaa siis näitä nettisivuja ja muita somekanaviamme!
Viimeisimmät kommentit