Toimittaja ja käsikirjoittaja Johannes Roviomaa on tullut viime vuosina tutuksi jutuista, joita hän on tehnyt muun muassa YLE:lle. Ilmastonmuutosteemoihin erikoistuneen Johanneksen erityisenä mielenkiinnon kohteena on ilmastonmuutoksen vaikutus pohjoisilla alueilla. Johannes kertoo haastattelussamme joulunvietostaan ja työstään arktisen keskuksen vierailevana tutkijana.
Mitä arktisessa keskuksessa tutkitaan?
Arktisessa keskuksessa tutkitaan hyvin laaja-alaisesti arktisen alueen kysymyksiä luonnontieteistä, lainsäädäntöön, alkuperäiskansojen oikeuksiin, antropologiaan tai yhteiskuntatieteisiin. Arktinen alue lämpenee kolmin- tai nelinkertaisesti planeetan muihin osiin verrattuna. Arktisen keskuksen tutkijoilla on maailman paras tietämys siitä, mihin suuntaan arktisen alueen tulevaisuus on kehittymässä – ja se suunta on ikävä kyllä erittäin huolestuttava.
Millainen sinun työnkuvasi on ja mistä asioista arkesi yleensä koostuu?
Olen ollut vierailevana tutkijana Arktisessa keskuksessa kolmen vuoden ajan. Asuin Rovaniemellä vuonna 2021 aivan Arktisen keskuksen naapurissa ja päädyin sinne vierailevaksi tutkijaksi oveen koputtamalla.
Tällä hetkellä työni on tehdä arktisen alueen tutkimuksesta helpommin ymmärrettävää suurella yleisölle. Tähän käytän juonikkaasti journalismia ja taidetta apuvälineenä. Arktinen keskus tunnetaan melko huonosti kotimaassa, mutta erittäin hyvin kansainvälisesti. Haluaisin, että arktisen alueen tutkimus ja tulevaisuus näkyisi mediassa paremmin, joten olen pyrkinyt omalta osaltani vauhdittamaan tätä.
Arkeni koostuu usein kirjoittamisesta, puhekeikoista, tutkimusartikkelien lukemisesta ja matkustamisesta. Vapaa-ajalla liikun luonnossa, nyrkkeilen, tanssin, katselen snookeria ja käyn erilaisissa kulttuuririennoissa.
Matkustatko paljon työsi takia?
Olen reportaasiin erikoistunut toimittaja, joten työhöni liittyy paljon matkustamista kotimaassa ja ulkomailla. Esimerkiksi viime vuonna käsikirjoittamaani elokuvaa kuvattiin Suomen pohjoisissa osissa ja Islannissa Reykjavikissa monen viikon ajan. Tänä vuonna olen kiertänyt reportaasisarjan perässä Itä-Euroopassa, esimerkiksi Viron, Puolan ja Romanian maaseudulla. Lisäksi koulutan tällä hetkellä itsestäni dialogifasilitaattoria – ja siihen liittyviä matkoja on jonkin verran. Matkustuspäiviä on kertynyt tänä vuonna reippaasti yli sata. Ensi vuonna on tarkoitus hieman löysätä tahtia.
Mitä vierailevan tutkijan työnkuvaan kuuluu?
Olen eräänlainen kaksoisagentti, joka pyrkii tekemään arktisen alueen tutkimuksesta helpommin ymmärrettävämpää suuremmalle yleisölle. Luen paljon tutkimusartikkeleita ja haastattelen eri alan tutkijoita säännöllisesti. Käyn myös eri tilaisuuksissa puhumassa arktisen alueen teemoista. Esimerkiksi marraskuussa esiinnyin Arctic Spirit -konferenssissa, joka on Suomen suurin vuosittain järjestettävä arktisen alueen tilaisuus Rovaniemellä. Siellä näytettiin myös elokuvani osana virallista ohjelmaa.
Viime vuonna käsikirjoitin ja tuotin Dear Arctic -dokumenttielokuvan osana vierailen tutkijan työtäni. Elokuvaa ja sen rinnalle tuotettua sosiaalisen median kampanjaa rahoitti Maj & Tor Nesslingin säätiö. Dokumenttielokuva kertoo arktisen alueen tutkimuksesta kolmen eri tutkimusalueen kautta. Lisäksi kirjoitan arktisen alueen tutkimuksesta kolumneja Ylelle ja pidän puheita ja koulutustilaisuuksia ympäri kestävästä journalismista ja arktisesta alueesta.
Jossain vaiheessa todennäköisesti tulen väittelemään tohtoriksi Arktisesta keskuksesta, mutta tällä hetkellä nykyinen työni on liian mielenkiintoista.
Pitkäaikainen unelmani on, että pääsisin tutustumaan Grönlantiin. Nyt näyttää siltä, että pääsen ensi vuonna vierailemaan siellä.
Mietitkö jouluostoksissa tuotteiden ekologisuutta?
Mietin kaikissa kulutusvalinnoissani ekologisuutta. Ostan hyvin harvoin mitään “turhaa”. Annan usein lahjoiksi jotain syötävää tai juotavaa tai taidetta. Toivon hartaasti, että jonain päivänä oppisimme elämään planeetan rajat kestävää elämää.
Onko joululla sinulle suuri merkitys ja millaisia jouluperinteitä sinulla on?
Rakastan joulua ja erityisesti sen mukana mahdollisuutta viettää aikaa perheen luona. Matkustan useimmiten jouluksi Lontooseen, jossa molemmat siskoni asuvat. Ennen joulua vierailen isäni luona Hämeenlinnassa.
Iso-Britanniassa varsinaista juhlapäivää vietetään useimmissa perheissä 25. päivä joulukuuta. Usein “jouluaattona” nautin Guinnessia pubissa ja katson jalkapalloa erittäin hölmö jouluaiheinen villapaita päällä. Jos olen Suomessa niin hiihdän, saunon ja käyn avannossa.
Viimeisimmät kommentit