Takatalvi oli sana, joka kaikui monen mielessä huhtikuun alussa. Talven viileys koetteli hermoja myös IMBY-päivän suunnittelijoiden mielissä, koska monelle kampuslaiselle IMBY oli viimeksikin selvä kevään merkki. Kuin ihmeen kaupalla keli muuttui viikonlopun aikana ja saimme juhlapäivänämme herätä linnunlauluun ja toiveikkaaseen kevään lämpöön!
Mikä on IMBY?
Aluksi hieman taustaa niille, joille IMBY-päivän idea ei ole entuudestaan tuttu. NIMBY eli Not In My Backyard on varmaan käsitteenä kaikille tuttu. Siinä ajatushan lähtee liikkeelle siitä, että kun etsitään sijoituspaikkaa tuulivoimapuistolle tai jätteenkäsittelylaitokselle, moni sanoo, että hyvä idea, kunhan ei tule lähellekään minun kotiani. IMBY-käsite on käsitteenä vieraampi. Siinä lähdetään liikkeelle kaikesta siitä, mitä voimme takapihoillamme ja takapihoillemme tehdä. Miten lähiympäristömme meihin vaikuttaa ja toisaalta miten ”takapihojamme” hoitaessamme hoidamme myös itseämme. IMBY-päiviä järjestetään ainakin vielä vain meillä Virta-kampuksella Lempäälässä.
Tänäkin vuonna IMBY-päivää suunnitellessamme mietimme paljon sitä, mitä kaikkea voimme tämän otsikon alle laittaa. Tavoitteena oli, että se jokin olisi jotain kouluarjesta poikkeavaa, toiminnallista ja jollakin tavalla myös vaikuttavaa. Halusimme että nuoret saisivat tietoa lähiseutujen luontoaiheisista harrastusmahdollisuuksista ja toisaalta erilaisista ammateista, joissa keskitytään ilmasto-, ympäristö-, luonto- tai kestävän kehityksen teemoihin. Koimme toiminnallisuuden tärkeäksi tavoitteeksi, koska lukioarki on varsin passiivista istumista. Lähdimme siis viime vuoden tapaan kehittelemään konseptia, jossa opiskelijat osallistuisivat ryhminä eri asiantuntijoiden vetämiin informatiivisiin ja toiminnallisiin työskentelypajoihin.
Päivän aluksi nuorille näytettiin lyhyt video, jossa rehtori Erno ja Soturiope Merja avasivat IMBY:n ideaa ja tavoitteita. Merja toi esille termin taustaa ja korosti sitä, että haluamme luoda liikettä, joka aktivoi ihmisiä tekemään yhdessä hyviä asioita lähiympäristössämme. Erno toi esille ympäristön ja luonnon merkitystä ja yhteyttä hyvinvoinnillemme.
Toisen oppitunnin aikana Ilmastosoturit järjestivät omille ryhmilleen päivän teemaan sopivan Kahoot-visan. Arvaapa kuinka moni suomalainen kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä? Ja mikä näistä lajeista on onnistuttu suojelemaan sukupuutolta: naali, kiljuhanhi, kyhmyjoutsen, saimaannorppa?
Ruokailuvuorojen jälkeen kokoonnuimme aulatilaan yhteiseen tilaisuuteen, jossa kuultiin aluksi Lelun opiskelijan Oonan ja Tredun Julian herkkä tulkinta Sir Elwoodin ”Neiti Keväästä”. Musiikkiesityksen jälkeen lavalle asteli Jamo, joka kiitteli paikalle tulleita asiantuntijoita ja kehoitti nuoria ottamaan ilon irti pajoista ja miettimään pajoissa ollessaan: ”Voisko toi olla myös mun juttuni?”.
Pajatyöskentely lähti suurimmalla osalla opiskelijoista käyntiin lyhyillä alle 30 minuutin mittaisilla pajoilla, joissa asiantuntijat kertoivat omasta työstään tai harrastustoiminnastaan. Pajoissa nuoret pääsivät tutustumaan vesistötutkimuksen saloihin Hanna Arolan ohjauksessa. Veera Karhu kertoi iNaturalist-Luontoharrastajien toiminnasta. Luontoliiton Heini Ojala ja Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistyksen Karoliina Hult avasivat omien organisaatioidensa toimintaa. Katri Puranen vihki omassa pajassaan ryhmäläiset Lomonosov-kuunnelman saloihin. Hyötykeräyksen Maria Jokinen ja Anne Räsänen avasivat kiertotalouden saloja ja bottimaailmaa. Naisten Valmiusliiton Saara Koivunen opasti kotivaran tärkeydestä. Hämeen Liikunta ja urheilun Anniina Laukkanen antoi vinkkejä, miten päästä kesäksi kuntoon. Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Laura Haikonen antoi bongausvinkkejä ja amerikkalainen Fulbright- vahvistuksemme Teresa Butler-Doran kertoi ilmastonmuutosasioiden opettamisesta kotimaassaan ja toi esille ylipäänsä faktoja kotimaansa tilanteesta. Erika Mustamäen pajassa puhuttiin kierrätysasioista ja taiteltiin hikihatussa biojätepusseja!
IMBY-päivää suunnitellessamme meillä oli tosiaan tavoitteena lähteä keskittymään toiminnallisuuteen. Oli kuvaavaa, että kun nuoret pääsivät itse valitsemaan ns. pitkän (vähintään 60 min kestäneen) pajan, ensimmäisenä täyttyivät paikat sellaisiin pajoihin, joissa oli jo otsikon perusteella selvää, mitä pajassa tehtäisiin. Luontoretkipaja täyttyi hetkessä. Samoin vegaanileipomus-, lasimaalaus- ja kangaskassipajat. Stressinhallintapajaan ja bongauspajaan oli myös paljon tulokkaita. Muihinkin paikkoihin tuli varsin hyvin ennakkoilmoittautumisia, mutta ilmoittautumisvaiheessa nuorten mielessä oli selvästi etsiä joukosta ”jotain muuta”.
Pitkissä pajoissa ”lajien kirjo” oli vieläkin suurempi. Koko kampusalue täyttyi toiminnasta, kun tornissa kiikaroitiin tirpusia Merjan, Henri Jokisen ja Valtteri Rosenbergin kanssa. Kampuksen tallilla touhuttiin hyönteishotellien kimpussa Carita Ylikipparin johdolla, koulun ympärillä kuljettiin (söpössä) jonossa kuuntelemassa Katri Purasen ja kumppaneiden Lomonosov-kuunnelmaa. Luonnon ja ihmisen yhteyttä syvennettiin myös ekopsykologi Kirsi Salosen pajassa, jossa aistittiin luontoa eri aisteilla ja pohdittiin luonnon parantavaa vaikutusta meihin. Sisätiloissakin availtiin näkymiä uusiin todellisuuksiin eli tehtiin botteja ja ideoitiin kestävän kehityksen yritysideoita paikallisen yrittäjäyhdistyksen aktiivien kanssa. Yritysideoissa Ismo Paanasen ja Jari Rantalan ohjeistus oli, muun muassa ja luonnollisesti, painottaa kestävän kehityksen näkökulmia.
Niin lyhyissä kuin myös pitkissä pajoissa oli useampia sellaisia, joissa halusimme pajoissa olevien nuorten saavan tietoa ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen ja ympäristötutkimukseen liittyvästä erittäin korkeatasoisesta tutkimuksesta, mitä Suomessa koko ajan tehdään. Vaikka ilmastonmuutos on teemana pelottava pikemmin kuin houkutteleva, on joukossa onneksi sellaisia, joita aihe kiinnostaa ja jotka innostuvat sen tutkimuksesta. Siksi oli todella tärkeää saada tänne Helsingin yliopiston tutkijoita, kuten Janina Taurinen ja Henri Jokinen, joiden tutkimuksellinen kotipaikka on Ruoveden Hyytiälän metsäntutkimuslaitoksessa.
Samaan aikaan toisaalla eli Kirskaanniemen luontopolulla iso joukko nuoria yritti pysyä paikoin jäisillä poluilla. Soturien Nikolas Pirttisalon ja Miska Aution, sekä Soturiopettajien Tainan ja Saijan vetämä ryhmä pääsi nauttimaan nuotion äärellä kevään lämmöstä ja rätisevästä nuotiosta. Tapaturmiltakaan ei vältytty, mutta keväthän kuuluisasti kuivaa.
IMBY-päivän kokonaisanti oli erittäin positiivinen. Tapahtuman järjestäminen on paikoin työlästä, varsinkin jos niissä on näinkin paljon erilaisia muuttujia. Eli pajoja oli paljon ja ison opiskelijaryhmän sujuva siirtely paikasta toiseen ei ole ihan yksinkertaista. Viime vuoden IMBY:n ja muidenkin tapahtumien järjestelykokemuksesta oli tietysti paljon hyötyä.
IMBY-tapahtuma oli erinomainen esimerkki siitä, miten upea verkosto Ilmastosotureillakin on jo olemassa ja miten tällaisten tapahtumien organisoimisen seurauksena tämä verkosto entisestään laajenee ja edelleen, miten tärkeää on tehdä konkreettisia asioita yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä. Siitä syntyy aina myös jotain jatkoideoita.
Tätä todisti myös päivän päätöshetken iloinen puheensorina, kun järjestäjät, pajavastaavat ja henkilökunta juhlistivat onnistunutta IMBY-päivää ja varmaan vähän kevättäkin herkuttelemalla vegaanileipomispajan herkullisilla tuotoksilla!
Tämä vuoden IMBY:n pääjärjestäjinä oli opettajaryhmä, johon kuuluivat Riina Aspila, Eeva Gullstén, Maija Häärä, Merja Kuisma, Jarmo Lehtinen, Taina Salonen ja Leena Soinne. Koulun henkilökunnasta Tredun opettajilla oli iso vastuu esimerkiksi kangaskassi- ja lasimaalauspajoista. Yhteisöpedagogit Risto Pajari ja Erika Nieminen ottivat vastuuta musiikki- ja liikuntaosioista. Sotureitakin oli tietysti paljon mukana erilaisissa tehtävissä, joten osaamista kartutettiin monin eri tavoin.
Pieniä poimintoja opepalautteesta:
- Monipuolinen kattaus erilaisia teemapajoja, opiskelijoilla oli vaihtoehtoja valita.
- Päivästä tiedottaminen oli hyvää, sekä etukäteen että päivän aikana. Pajojen aiheet olivat mielenkiintoisia. Järjestelyt toimivat. Paikalla olleet opiskelijat olivat positiivisella mielellä.
- On ensinnäkin hienoa, että pitkän lukuvuoden aikana järjestetään yksi tällainen teemapäivä. Kiitos siitä järjestelyistä vastanneille. Tunnelma oli mielestäni hyvä pajoissa, joissa olin paikalla ja yleisesti, kun kokoonnuttiin Edner-aulassa. Oli myös hienoa kuulla esimerkiksi Ahtialanjärvellä tehdyistä lintuhavainnoista ja luontoretkestä Kirskaanniemessä, yleisvaikutelma oli oikein positiivinen.
Teksti: Jamo
Kuvat: Niko Kallio, Eeva Gullstén, Taina Salonen ja Saija Sinitalo
Viimeisimmät kommentit