Lempäälän lukiossa järjestettiin Tulevaisuususko-päivä 15.4. Päivän valmistelu käynnistyi jo useita kuukausia aikaisemmin, koska koko koulun tapahtumapäivässä on paljon erilaisia muuttujia, jotka piti ottaa huomioon. Tavoitteena oli päivä, joka olisi merkityksellinen kaikille Lelun ihmisille niin opiskelijoille kuin myös koulun aikuisille. Teemapäivän tavoitteena ei ollut pelkästään kartoittaa mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudesta, vaan sen lisäksi myös kysyä nuorilta, millaisia ratkaisuja nuorilla itsellään olisi omanikäistensä tulevaisuususkon vahvistamiseksi.
Kuten kaikissa Lelun tapahtumissa, tässäkin päivässä soturinuorten rooli oli erittäin suuri. Nuoret ideoivat päivää varten koottua laajaa tulevaisuususkokyselyä, mutta heillä oli iso rooli esimerkiksi teemapäivän pienryhmätyöskentelyissä. Kaiken kaikkiaan teemapäivän toteuttamisessa oli mukana nelisenkymmentä lähinnä Ilmastosotureista koottua tulevaisuusinfluensseria.
Teemapäivä käynnistyi nuorisoministeri Mika Poutalan videopuheella. Ministeri kertoi niistä syistä, miksi tulevaisuususko tutkimusten mukaan on niin heikolla tolalla. Ministerin puhe oli mielenkiintoinen, koska hän kertoi konkreettisesti myös niistä vastoinkäymisistä, joita hän on itse entisenä huippu-urheilijana kohdannut ja joilla on ollut vaikutusta hänen minä-kuvaansa. Poutala ohjeisti nuoria kokeilemaan päiväkirjaa niistä asioista, joista on kiitollinen. ”Sen avulla on mahdollisuus huomata, että kaikki asiat eivät ole hullusti” totesi Poutala.
Poutalan puheen jälkeen opiskelijat vastasivat laajaan tulevaisuususkokyselyyn. Kyselyn tuloksia käsiteltiin tulevaisuusinfluensserien ja soturiryhmän opejäsenten pitämillä oppitunneilla. Tunneilla keskusteltiin tulevaisuususkoa kuormittavista asioista ja opiskelijat kirjoittivat kirjeitä päättäjille, millaisia ratkaisuja nuoret heiltä toivoisivat.
Lukiolaiset vastasivat kyselyssä keskimäärin positiivisesti kysyttäessä omasta tulevaisuudesta. Tuoreimpien Nuorisobarometrien tulosten valossa sitä voidaan pitää osittain yllätyksenä. Toisaalta lukiolaisten positiivisen tulevaisuususkon voi tulkita kertovan suomalaisen koulujärjestelmän toimivuudesta ja siitä, ettei koulu ainakaan vie vaan toivottavasti vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa. Haaste Nuorisobarometrinkin valossa on koulupolun jälkeen, kun oma opiskelu- tai työpaikka ei ala löytyä. Lukiolaisillakin korostui positiivisesta suhteesta omaan tulevaisuuteen huolimatta huoli työllisyystilanteesta ja toisaalta esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelujen tilanteesta.
Paneelikeskustelu nosti esille huolia ja ratkaisuja
Positiivisuus oman tulevaisuuden suhteen, mutta myös ympäröivän yhteiskunnan haasteet tulivat myös esiin iltapäivän paneelissa, johon osallistuivat Lempäälän kunnan kehitysjohtaja Antti Korkka, tulevaisuusasiantuntija Kati Lehtiö sekä Lempäälän lukion abiturientit Jasper Jokisalo ja Ella Naskali. Paneelissa käytiin läpi muun muassa sitä, miten maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa meihin. Toisaalta keskusteltiin myös sosiaalisen median vaikutuksista.
Opiskelija Ella Naskali sanoi kokevansa oman tulevaisuutensa positiivisena maailman uhkakuvista huolimatta. Kun lukiolaisyleisöltä kuitenkin kysyttiin, kuka oli saanut jo kesätöitä, valitettavan harvan käsi nousi. Työllisyystilanne vaikuttaa siis jo lukiolaisiin, mutta vaikutukset ovat vielä suurempia vanhempiin nuorten ikäluokkiin siirryttäessä. Korkka totesikin heti yleisön kyselytuloksen nähdessään, että tilanne näyttää kuin 90-luvun lamalta ja että valtionhallinnon olisi parannettava tilannetta.
Naskali sanoi suoraan, että hänelläkin on huoli toimeentulosta kotoa pois muuttaessaan, koska taloudella ei mene hyvin ja opiskelijoilta leikataan. Keskustelussa tulivat myös esille selviytymiskeinot ahdistavien uutisten keskellä. Korkka piti valitettavana, että tässä digitaalisessa ajassa meitä ruokitaan ahdistavilla uutisilla. Jokisalo kertoi, ettei keskity itse lukemaan negatiivisia uutisia ja muokkaavansa myös algoritmeja painamalla ”en ole kiinnostunut” -näppäintä. Tekoälyä panelistit pitivätkin ennen kaikkea välineenä, jota ihmisen pitää kontrolloida. Naskali sanoi, ettei käytä tekoälyä koulutehtävissä, koska omien aivojen käyttö ja kriittisyys vähenevät. Korkka myös muistutti historioitsijan taustaansa viitaten, että tekoälyn suhteen lähdekriittisyys on tärkeää. Lehtiö näki tekoälyn oikein käytettynä hyvänä renkinä, joka ei vie vaan muuttaa työtä.
Toisaalta esille tuli myös kysymys yhteiskunnallisesta ja somen läpäisevästä polarisaatiosta, joka on kärjistynyt myös sukupuolten välille. Jokisalo kertoi olevansa huolissaan siitä, jos somen sisällön ero sukupuolten välille edelleen kärjistyisi. Naskali myös totesi, että turhasta polarisaatiosta olisi hyvä päästä eroon – poliittiset erot kun ovat näkökulmaeroja. Toivottavaksi tulevaisuuden kuvaksi hän maalasikin sen, että olisimme enemmän tukena toisillemme, puhuisimme asioista avoimemmin ja nuorten mielenterveys olisi parantunut. Samoin teknologiaa käytettäisiin ihmisten hyväksi suuryritysten sijaan. Lehtiö korosti tulevaisuudentutkijana yhteisen tulevaisuuskuvan merkitystä ja mahdollisuuksien näkemistä.
Päivän kokonaisanti oli kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen. Järjestelyt sujuivat tosi hienosti ja tuntui siltä, että päivään osallistuneet lähes 250 opiskelijaa kokivat tällaisen päivän tarpeelliseksi. Henkilökuntakin jakoi kiitoksia päivän järjestelyistä ja aiheesta.
Opimme päivästä sen, että tulevaisuususko on teema, josta meidän pitää lukiossa keskustella enemmän. Kouluilla on erittäin iso merkitys siinä, miten nuoret suhtautuvat omaan, sekä Suomen ja maailmankin tulevaisuuteen. On myös todella tärkeää, että nuoret ymmärtävät sen, millaisia vaikutuksia omilla valinnoillamme on ja miten omien valintojen avulla jokainen meistä kykenee ohjaamaan paitsi omaa, myös isomman kollektiivin tulevaisuutta. Koko maailman tulevaisuuden kannalta on todella tärkeää, että nuori sukupolvi ymmärtää maailmaa ja tämän päivän haasteita, mutta löytää oman paikkansa hyvän tulevaisuuden rakentamisessa.
Teksti: Petteri Systä ja Jarmo Lehtinen.
Kuvat: Taina Salonen.
Tilastot ja muu kuvitus: Mika Setälä, Taina Salonen, Maija Häärä, Erika Mustamäki.
Viimeisimmät kommentit